Miksi et ymmärrä Raamattuasi?

Miksi et ymmärrä Raamattuasi? Korvausteologian raskas perintö.

Kuten blogini aloitustekstikin kertoo olen äärimmäisen huolestunut tämän päivän kirkkojen ja seurakuntien vähäisestä kokonaisvaltaisesta Raamatun opetuksesta. On ihmisiä, jotka ovat tottuneet seurakuntansa kaavoihin ja siinä sitten mukana tallaavat; on ihmisiä, jotka etsivät elämää jostain vaikkapa uuskarismaattisesta liikehdinnästä, joka näyttäisi olevan asiassa tosissaan ja on ihmisiä jotka hiipuvat uskossaan ympäröivän maailman muuttaessa heidän arvojaan, heidän itse sitä tajuamatta. Mieleeni asettui kysymys, että:”Mikä mättää?” Kun aloin käsittämään syyn heikkoon Raamatun opetukseen koin melkoisen shokin. Vastaus oli musertavan kokoinen. Sen vaikutukset kirkkojen opetuksen tilaan olivat selvät.

Haluan lähestyä asiaa sekä tilanteen kuvailun kautta, että kristillisyyden historian kautta,  Sen verran vielä, että Raamatun parissa olen ollut lähes 47v mutta tästä näkökulmasta tilanteen tutkiminen aiheutti minulle melkein shokin. Tajusin jotain aivan perustavaa laatua olevaa kirkon historiasta ja seikoista jotka selittävät suhdettamme Raamattuun tänä päivänä.

Oma työurani kului peruskoulun opettajana. En koskaan ymmärtänyt niitä, jotka valittivat, että kun koulussa ei voi enään opettaa uskontoa jne. En voinut ymmärtää mitä he halusivat opettaa, koska jos lähestymme uteliaina melkein mitä tahansa asiaa ja kysymme loppuun asti MIKSI kysymystä päädymme perimmäisiin kysymyksiin. Ei siinä tarvita mitään “uskonnonopetusta” kertoa kysyvälle lapselle/nuorelle esim mistä kaikki on saanut alkunsa ja mistä elämässä on kysymys. Ja mikä on se laki, joka estää sinua kertomasta mitä Raamattu asiasta kertoo?

Suonette anteeksi te, jotka olette tämän jo kuulleet mutta tämä kaksiosainen tarina/tosielämä kertomus sai omat silmäni avautumaan mistä seurakuntien tilassa on kysymys. Nääs Pikku-Kalle oli neljännellä luokalla ja joulu oli tulossa. Kalle tuli muiden kanssa välitunnilta. Ope oli taululla piirtämässä. Kalle vilkaisi lukujärjestystä ja totesi uskonnon tunnin olevan alkamassa. Ope kääntyi ja kysyi mitä lapset näkivät taululla. Kalle viittasi ja muisti, että äiti oli sanonut jotta pitää muistaa käyttäytyä hyvin. Kalle sai vastata ja sanoi, että taulun piirros näytti oravalta mutta tunti huomioiden oli kaiketi Jeesus-lapsi. Kallella oli suuri kiusaus huonoon käytökseen, koska jo neljättä vuotta jauhettiin samaa, eikä homma edistynyt lainkaan. 😔

Tosi tapahtuma taasen on kun sain uuden viidennen luokan uskonnon opetukseen. Ei liene salaisuus, että aika usein uskonnon tunnit eivät ole kovin suosittuja. Näin eka tunnin alkaessa tyttöjen olemuksesta, kun olivat jo valmiiksi häpeissään, että pojilla oli latausta joka kohta purkaantuisi. Ja sitten alettiin. Kolme viikkoa kolme tuntia pojat paahtoivat ja grillasivat opettajaa. Kirjoja ei edes saatu jaetuksi. Lopputulos oli se, että he tajusivat:”Tämä tyyppi ei ole niin kuin muut, vitsit tää on mielenkiintoista.” Mikä oli ero? 

Kahden vuoden yhteisen matkan jälkeen oppilaat tulivat tuntemaan Raamatun ison punaisen langan alkaen Mooseksesta ja profeetoista aina uusien taivaiden maan luomiseen. He tiesivät Luciferin historian, syntiinlankeemuksen kuin sovituksenkin. Ja ennen kaikkea niiden nivoutumisen kokonaisuudeksi.

Minulle nuo vuodet nuorten kanssa kertovat jotain myös siitä mitä näen seurakunnissa. Kokonaisuus, joka on äärimmäisen mielenkiintoinen on jäänyt opettamatta. Kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen jauhetaan samaa selvää asiaa, kuten Pikku-Kalle osiossakin. Ainakaan miesten sielun rakenne ei sellaista jaksa; täytyy päästä syvemmälle ja ennen kaikkea eteenpäin. Pelkkä sosiaalinen kuvio, erilaiset seurakuntien puuhat ja kahvinjuonti eivät riitä vuodesta toiseen pitämään mielenkiintoa yllä. Ilman kokonaisuutta ei myöskään yksityiskohdilla ole juurikaan todistusvoimaa tai merkitystä. Ja muuten nuo oppilaat tulivat sitten seiskaluokan jälkeen, kun olivat olleet yläasteen open hoteissa, luokseni pyytämään, että tulisin takaisin heille kasiluokan uskontoon. Ehdotin kääntymistä rehtorin puoleen :)

Mikä sitten on vienyt Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen ja sen punaisen langan hahmottamisen kirkoista ja seurakunnista? Vai onko sitä ollutkaan? Vastaan heti, että korvausteologia. 

Jokainen ymmärrämme, että katsomme asiaa mitä hyvänsä, on selittävä tekijä historia. Se miksi juuri Suomessa on vaikkapa asevelvollisuus tai nykyisen kaltainen koululaitos jne selittyvät historialla, joka on ne nykymuotoiseksi muovannut. Sama on kristillisyyden osalta, vaikka joskus kuvittelemme olevamme juuri se oikea porukka ja viimeinen sana 😎 emme todellakaan ole jotenkin kristillisyyden huippu sen sisältöä ymmärtämään tai todeksi elämään.

Kun katsomme isoa kuvaa, Suomen kristillisyyden suurimmaksi hengelliseksi vaikuttajaksi menneeltä vuosisadalta voitanee sanoa pietismiä. Pietismi taasen on syntynyt Saksassa luterilaisuuden helmoissa. Luterilaisuus vuorostaan on syntynyt katolilaisuuden paineessa vastaliikkeenä tiettyihin vääristymiin siellä.

Kun menemme katsomaan katolisen kirkon historiaa löydämme jotain aivan ratkaisevaa selitystä sille miksi meidän seurakuntiemme opetus eskatologiasta halki vuosisatojen on ollut niin vähäistä ja niin sekavaa ja oikeastaan kyvytöntä. Kyky nähdä UT:n tekstit kokonaisuuden jatkumona on hukassa. (Paavalihan tosiasiassa vain selvittää pakanoille noita VT:n profetioita, joita Jeesus tuli täyttämään. Siis asian ydin ei ole Paavalin opetukset, vaan se minkä Jeesus Emmauksen tien kulkijoille selitti ”alkaen Mooseksesta ja profeetoista”. Paavalin tehtävä oli ”suomentaa” kirjoituksia pakanoille.)  Eli jatkamme. Miksi siis ihmiset ajattelevat, että eskatologia, kuva ns lopun ajan tapahtumista on jotenkin sekavaa ja mahdotonta kunnolla ymmärtää. Tänäänhän tuohon karvat pystyyn nostavaan sekavuuteen törmää päivittäin eri some-alustoilla.

Kurkkamme kuitenkin vielä pikaisesti katolista kirkkoakin kauemmaksi ymmärtääksemme sen mitä näemme tänään. Muistamme kuinka Paavali tultuaan kutsutuksi pakanain apostoliksi joutui käymään kiivastakin keskustelua juutalaisuuden ja alkavan kristillisyyden välillä syntyneistä erimielisyyksistä. Kysymys oli siitä kuinka tiiviisti kristillisyys tulisi liittymään juutalaiseen traditioon. Apt.15 voimme lukea asian sen hetkisen loppulauselman Pietarin ja Paavalin keskustelemana.

 Usein unohdamme, että helluntain yhteydessä ei mainita ainuttakaan pakanaa; se oli juutalaisten ja Jlan välinen juttu tuossa vaiheessa. Paavali oli sitten erityisase viemään helluntain sanomaa pakanoillekin; ei siis kertomaan uudesta uskonnosta, vaan selittämään kirjoituksia ”alkaen Mooseksesta ja profeetoista”, kuten Jeesuskin teki Emmauksen tiellä kohtaamilleen hukassa oleville opetuslapsille!!!

Kun kritinusko 300-l tuli valtionuskonnoksi oli juutalaisuuden ja kristinuskon välinen kitka edelleen olemassa ja useat kirkkoisät olivat vähättelemässä VT:n merkitystä ja olipa joku sitä mieltä, että se tulisi unohtaa kokonaan. (Augustinus,Krysostomus, Ignatios jne. ) Useinhan meillä on kovin positiivisia mielikuvia kirkkoisistä ja tottahan on, että he joutuivat taistelemaan monia harhaoppeja vastaan ja johtamaan kirkkoa muuttuvan maailman keskellä johonkin suuntaan. Muistetaan, että hekin elivät keskellä kosmista taistelua Saatanan voittamassa maailmassa.

 Juutalaiset olivat 300-luvulla jo vähemmistö seurakunnissa. Usein kuvittelemme, että Roomasta tuli kristitty valtio 300-luvulla, näinhän se ei ollut, vaan kristinusko sai suojatun aseman ja todellisuudessa pakanallistettiin hyvin pitkälle. Juutalaisten syrjintä syrjintä ja vaino olivat myös todellisuutta. Juutalaisista tuli pahimmassa tapauksessa Jlan tappajia. 

Oli syntynyt korvausteologia, jossa ymmärrettiin kristittyjen olevan uusi hengellinen Israel ja näin ollen se mitä oli ja on kirjoitettu Raamatussa juutalaisille siirtyi koskemaan kristittyjä. Syntyi kirkossa itsessään harhaoppi, jonka perintö vaikuttaa edelleen tänään meidän kristillisyydessämme. On todella ikävää kuinka huonosti myös tunnistamme vääristynyttä tapaamme käyttää Raamattua. Virallisesti ei tuota korvausteologia oppia kannattane kuin yksi seurakuntatyyppimme mutta aivan jokaisessa kirkossa sen raskas perintö näkyy. Se näkyy siinä kuinka arvostamme VT:tä, kuinka luemme sitä ja miten käytämme sen tekstejä ja kuinka huonosti UT:n lukumme yhdistyy kokonaisuuteen, Jlan isoon punaiseen lankaan. Tämä on myös mielestäni päälimmäinen syy siihen, että opetus eskatologiasta seurakunnissa, kuin somessakin on niin masentavan sekavaa. Kun olemme tuon liki 1700 vuotisen vääristymän keskellä on meillä todellakin suuria vaikeuksia edes nähdä sen vaikutuksia aivan arkisessa Raamatun käytössämme. 

Luther voisi olla hyvä esimerkki korvausteologian vaikutuksesta. Hän avasi meille aivan mullistavalla tavalla kyllä Roomalaiskirjeen opetusta armosta, joka oli hukkunut katolisen kirkon “kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa” teologiaan. Mutta samainen Luther oli totaalisen pimentynyt näkemään juutalaisten osuutta Raamatun kokonaisuudessa. On jopa sanottu, että Hitler toteutti Lutherin käsityksen juutalaisista. Olihan korvausteologia hänen aikanaan vaikuttanut jo toista tuhatta vuotta. Lähes yhtä pimeetä on tämän päivän kristillisyydessä. Toki Israelin palaaminen maailman kartalle viime vuosituhannella on avannut silmiä jonkin verran, mutta kun jollain asialla on vuosisatojen juuret emme vakavasti pysähtymättä ymmärrä tilannetta, kuten ei Lutherkaan. Sen hinta vain on kova. 

Toki aina on säänöstä poikkeuksia. Muistan kuinka menneinä vuosikymmeninä saattoi joskus kuulla tolkullista opetusta Raamatun isosta kokonaiskuvasta ja eskatologiasta, kun joku Israelisssa elämänsä asunut kristitty vieraili Suomessa. No piipahtamisella puhujapöntössä ei vielä merkittävää vaikutusta keskimääräisen seurakuntalaisen Raamattukuvaan saada. Erään poikkeuksen muistan omasta historiastani kun vierailin Skotlannissa, Glassgowssa erään seurakunnan vieraana muutaman viikon -80- luvulla. Kesäleireillä pastori Mr. Black saattoi pitää yli kolme tuntisia raamattutunteja, joilla ei pitkästynyt. Kaikki teemat mitä hän käsitteli käytiin aina läpi Raamatun kokonaisilmoituksen kautta, ”alkaen Mooseksesta.”

Tänään ihmiset jotka onneksi osaavat olla kiinnostuneita Raamatun eskatologisesta ilmoituksesta ovat pahasti hukassa, koska he eivät ymmärrä mikä on kirjoitettu juutalaisille ja mikä pakana maailmalle. Ja äärimmäisen valitettava on niiden seurakuntalaisten kohtalo, jotka ovat jääneet siihen käsitykseen, että Raamatun profetaalinen aines on jotenkin vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää. Me kun Raamattumme ymmärtävänä voimme nähdä niiden toteutuvan silmiemme edessä. Se joka niiden luomaa kokonaisuutta ei edes tunne, on valitettavasti sitten pihalla ymmärtämästä sitä mitä juuri nyt näemme ja mitä tulossa on. Näillä kristityillä on todella suuri todennäköisyys eksyä siihen kauniiseen propagandaan mitä maailma joka tuutista jakaa. (Olen koittanut noissa videoissakin asiaa aukaista)

Olen useammassa noista videoista käynyt läpi tätä korvausteologiaa. Näissä kirjoitetuissa blogeissani olen aiemmin asian tuonut esille ikään kuin vain tosiasiana. Nyt olen kuitenkin huomannut, että kristityt ovat usein niin täydellisesti korvausteologian varjon alla, että hyvin moni ei kertakaikkiaan ymmärrä mistä puhun, vaikka mielestään tuntevatkin sanan korvausteologia. He eivät myöskään oivalla miten asia näkyy heidän omassa Raamatun käytössään. Otetaan esimerkki.

 Puhuin hiljattain somessa pastorin kanssa. Hän ei järin kiinnostunut ollut Raamatun kokonaisuudesta saati sitten eskatologiasta ja kuinka profetiat silmiemme edessä täyttyvät. Hän kuittasi pyrkimykseni keskustella näistä lainaamalla Luuk. 21:28 :”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa mielenne ja nostakaa päänne,sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” Aivan??? Käytämme Raamattua kuin mitä tahansa runokirjaa ja otamme sieltä jakeen lohduttamaan mieltämme. Toki Raamattua voimme käyttää tällä tavalla. Onhan se hyvä kirja myös refluksitaudista kärsivän sängyn päädyn korottamiseen, kun on aika paksu. Ongelmahan oli siis siinä, että tuo Raamatun paikka on kirjoitettu juutalaisille, meidän ollessa Karitsan häissä tuolloin.

 Luuk. 21 ja Matt. 24 ovat näiden kirjoittajien toisiaan vastaavat referaatit voisi sanoa. Ja esim Matt. 24 :ää on vaikea ymmärtää ellei hahmota, että 30 ensimmäistä jaetta on kirjoitettu juutalaisille osana puhetta juutalaisten ja Jerusalemin kohtalosta. Jae 30 kertoo Jeesuksen ja seurakunnan paluusta Karitsan häistä ja jae 31 aloittaa jakson pakanoille, alkaen ylöstempauksen kuvauksella.

Olen viime vuosina tutustunut myös nelikymppisten miesten yhteisöön. He vannovat Paavalin nimeen. Aikamme Newage tyyppinen ihmiskuva menestyksestä on heidän huomaamattaan johtanut siihen, että he ovat rakentaneet Paavalin kirjeille oman menestyvän evankeliumin oppinsa. Mukaan toki on otettu myös Jeesuksen opetuksia, niiltä osin kun ne tukevat kaikkea menestyvää. Paavalin sanomia asioitakin tosin ymmärretään väärin, koska ne eivät peilaudu Raamatun kokonaisuuden kautta. Ne kohdat, jotka sitten tätä pyhityskeskeistä menestysoppia Jeesuksen opetuksessa häiritsevät, jätetään ymmärtämättä. VT:stä ei edes olla kiinnostuneita. Heidän toiminnan taustalla on tällaiset uuskarismaattiset vaikutteet ja koska seurakuntien Raamatunopetus on kovin köykäistä, niin nekin jotka intohimoisesti haluaisivat uskontiellä vaeltaa, eksyvät tällaiseen. 

Ehkä tähän vielä kuvailen joitain seikkoja jotka kertovat, että olemme tuon korvausteologian ikävän varjon alla. Onhan usko toki säilynyt vaikka sen allakin on eletty mutta kokonaisvaltainen Raamatun ymmärtäminen on käynyt harvinaiseksi. 

Siis: Otan sormipaikkoja. Lukiessani jakeen/luvun se ei yhdisty mielessäni selkeästi muualle Raamatun kokonaisuuteen, punaiseen lankaan. Luen ottamatta huomioon kenelle kohta on alkujaan kirjoitettu. Törmään paljon kohtiin, jotka eivät yhdisty punaiseen lankaan. Todella harhauttava asia on se, että koitan kaivaa jakeesta jotain tähän päivään ikään kuin ”syvempää tai mystisempää” etsien, sen sijaan että lukemani yhdistyisi ”leveydellä” Raamatun punaiseen lankaan.

 Minä olen Raamattua käyttänyt tuolla korvausteologian saastuttamalla tavalla vuosikymmenet, valitettavasti, koska olen saman historiallisen korvausteologian varjon alla syntynyt ja kasvanut hengellisessä mielessä. Aivan viime vuosina olen sitten (aikaa saatuani) paneutunut tarkemmin asioihin ja todellakin järkyttynyt siitä mitä tämä korvausteologia on meidän kristillisyydellemme kautta maailman 1700 vuoden aikana tehnyt. Nyt ymmärrän paremmin kun ihmiset sanovat, että ei niitä profetioita voi oikein selkeesti ymmärtää, tai kun näen somessa jonkun opettavan kirkkain otsin aivan puutaheinää.

Muistutan vielä, että Jeesus ei kertaakaan lainannut UT:a kuten ei Paavali tai Pietarikaan. He liittivät itsensä siihen kokonaisuuteen jonka iso punainen lanka kulkee alkaen Mooseksesta ja profeetoista. Muistamme Emmauksen tien tapahtumat, jolloin Jeesus tapasi ylösnousemuspäivänään täysin hukassa olevat opetuslapset ja auttoi heidän ymmärrystään selittämällä kaiken alkaen Mooseksesta ja profeetoista.

Ehkä luettelen tähän vielä joitain tuon Raamatun punaisen langan perusjuttuja jotka mielestäni olisi hyvä tuntea, jotta kokonaiskuva muodostuisi ehjäksi. Oletan toki, että pelastukseesi liittyvät peruspalikat jo hallitset:

1) Ihmiskunnan alkukertomukset niin, että ne eivät ole vain taruja. Tunnet sen mitä todella tapahtui ennen vedenpaisumusta ja näiden asioiden yhdistymistä myös Ef. 6 luvun sanoisko näkymättömän maailman geografiaan. Nämä asiat on seurakunnissa esillä äärimmäisen ohuesti.

2) Se miten Jlan toiminta muuttui Baabelin tornin kieltenhajoituksen jälkeen, kun Jla hylkäsi kansat valitsemiensa epäjumalien haltuun aina helluntaihin saakka.5.Moos.32:8  Helluntainahan nuo maailman kansat palutettiin Jlan työpöydälle armonajaksi.

 3) Ymmärrät, että Paavali oli valittu pakanoille selittämään sitä minkä Jeesus joutui parille opetuslapsellekin selittämään ylösnousemuspäivänään Emmauksen tiellä “alkaen Mooseksesta ja profeetoista”,kuinka armonajan päättyessä siirrytään ns vihanaikaan, jota ennen on seurakunta temmattu Karitsan häihin. Ilmestyskirjahan luvun kolme jälkeen kertoo juuri tuosta vihan ajasta. 

4) Tunnet mitä Danielin kirja kertoo;  koko aikajanan sekä maailman historiaan, että etenkin juutalaisia koskevat etenemispisteet, Danielista eteenpäin. Tunnet mistä Hes.36,37,38ja 39 kertovat, eli Israelin kukkuloiden valmistautumisesta, kansan palaamisesta ja Googin sodasta ylöstempauksen ”haminoilla”. 

5) Paluumme Karitan häistä ensimmäisen Harmagenonin taistelun keskelle. Tuhatvuotisen valtakunan tunnet, kuin senkin, että sen jälkeen toinen Harmagedon ja sitten viimeinen tuomioistuin ja uudet taivaat ja uusi maa. Huomasithan, että taivaassa ollaan vain tuo seitsemän vuotta, toisin kuin yleiskielessä usein ilmaisemme.

Kun selitämme Raamattua on jokaisen jakeen painoana ne 31000+ muuta jaetta, muuten saamme ”lehmätkin lentämään” perin helposti. Näitä lehmän lennättäjiä tapaan tänään huolestuttavan usein hyvinkin menestyvistä liikkeistä.

 Kaikista mainitsemistani asioista ja vähän muustakin olen blogissani puhunut. Useat niistä ovat tuttuja irallisina asioina, mutta muodostuuko niistä sinulle selkeä punainen lanka Jlan toiminnasta ihmiskunnan keskellä? Ymmärrätkö missä menemme nyt ja mitä on tulossa? No jos ainoa vastauksesi oli, että olen matkalla Taivaaseen, voin kertoa, että se ei ole matkasi määrä, vierailet siellä vain seitsemän vuotta 😜. Taivas tarua vai totta, yllättynet kuitenkn

Ehkä tämän kirjoitukseni olisi pitänyt olla ensimmäisiä tässä blogissa mutta parempi myöhään ku ei milloinkaan :)